
| |
KREKILÄN MYLLY
Krekilän mylly sijaitsee
luonnonkauniilla paikalla Krekilän kylässä Kuivakosken partaalla.
Mylly ympäristöineen on jo nähtävyys sinänsä, mutta kesällä kesäkuussa ja
elokuussa Krekilän-Pappisten näytelmäpiiri on esittänyt jo vuodesta 1981
myllyllä hauskoja ja vauhdikkaita näytelmiä. Ruokailumahdollisuus ryhmille
teatterin yhteydessä.

Krekilän myllyn sijaintipaikka
poikkeaa tyypillisestä loimaalaisesta jokimaisemasta. Poikkeavuus johtuu lähinnä
jyrkkärantaisesta ja korkeasta koskesta, joka tuo mieleen Lapin jylhät
putoukset. Paikalla on ollut mylly lähes parisataa vuotta ehkä kauemminkin.
Myllyn varhaisempia vaiheita ei ole tutkittu. Krekilän Kuivakoskessa on
1700-luvulla ollut ainakin kaksi myllyä, jotka molemmat ovat olleet
yhteismyllyjä. 1800-luvulla tehdyn myllyluettolon mukaan Kuivakoskessa oli kaksi
myllyä, Pappisten mylly ja Hakosuon mylly ja molemmat myllyt olivat jalkamyllyjä
ja niissä oli yksi kivipari. 1800-luvun loppupuolella oli myllyt todennäköisesti
muutettu ratasmyllyiksi ja ne olivat omistussuhteeltaan tyypillisiä
lahkomyllyjä, osakkaita 9 - 11. Myllylahko ei omistanut koneistoa eikä
laitteita, vaan ne kuuluivat myllärille.. Lahkokunta toi kyllä paikalle
rakennustarvikkeet, myllyn, tammen ja sillan tekoon, mutta työn kustansi
mylläri.

Nykyinen myllyrakennus on rakennettu vuosina 1916-1917 entisen palaneen tilalle.
Saha valmistui 1920 ja rakennuttajana toimi Ypäjältä kotoisin oleva Kalle Virta.
Kalle Virran aikana myllyssä oli yksi 25 hevosvoiman tehoinen vesiturbiini. V.
1930 mylläriksi tuli Toivo Lindgren ja hän asensi myllyyn toisen, 60
hevosvoimaisen vesiturbiinin. Lindgren oli muutenkin ammattitaitoinen monella
alalla, mylläri, sahuri, sähkömies ja konekorjaaja ja vielä lisäksi erinomainen
soittaja ja viihdyttäjä. Hänen aikanaan mylly ja saha toimivat vilkkaasti.
Keväällä 1972 Toivo Lindgren sai surmansa auto-onnettomuudessa. Tähän loppui
myllyn toiminta.
Vuonna 1980 Loimaa-Seuran sihteeri, agronomi Riitta Jumppanen kirjoitti MTV:lle
kirjeen, tarjoten Krekilän myllyä ohjelman "Talkootanssit" tekoon. Talkoita
kuvattiin kahtena päivänä ja talkoissa oli 150-160 henkeä työssä. Nyt kun
myllyvanhus oli saatu kuntoon päätettiin hyödyntää sitä ja sen ympäristöä ja
näin sai alkunsa kesäteatteri toiminta.
Eero Tuomolan kirjoittama näytelmä "Kuttujaolla" sai ensi-iltansa kesällä v.1981
ja esitettiin myös seuraavana vuonna. Tästä sai alkunsa jokakesäinen
kesäteatteriesitys. Vuodesta 1984 on teatteriesitysten toteuttamisesta vastannut
Krekilän-Pappisten näytelmäpiiri ja ohjelmistossa on ollut monenlaista esitystä,
joiden valintakriteerinä on ollut hauskuus ja yleisön mielenkiinnon
ylläpitäminen. Näytelmät ovat jotenkin liittyneet myös myllyyn mm.
"Myllyn tarina"," Myllybaari", "Kaunis myllärintytär", "Tukkijoella" sekä
"Kruunuhäät"
ym. viihdyttäviä näytelmiä yli 20 vuoden ajan.
Viime vuosien nöytelmiä:



|